Kauan ennen kuin meillä on sanoja, meillä on tuoksu. Se tavoittaa muistin ennen järkeä ja säilyttää paikan uskollisemmin kuin yksikään valokuva. Tuoksu vie meidät takaisin jonnekin kokonaisemmin kuin pelkkä muisti pystyy.
Siitä Wanderings on rakennettu. Jokainen tuoksu alkaa todellisena paikkana, jossakin, missä olemme seisseet ja jota olemme rakastaneet, ja sen muisto annetaan joillekin maailman parhaista parfymööreistä, jotta siitä tehtäisiin tuoksu. Ei mielikuva paikasta. Juuri se yksi paikka, tarkasti muistettuna.
Paikat ovat omiamme. Seychellit, joilla kasvoin ja joilla meri muuttui auringonlaskussa vaaleanpunaiseksi, sävyyn, jota en ole sen jälkeen koskaan löytänyt. Isovanhempieni koti Intiassa, täynnä jasmiinia ja seremonioita, ja hajuvesilaatikko, jonka isoäitini täytti elämänsä aikana. Skotlanti, joka antoi meille lämpöä ja vastaanoton, jota emme ole koskaan unohtaneet. Lontoo, elävä ja humiseva, puistojensa vihreä hiljaisuus sisäänsä kätkettynä. Kentin ja Sussexin puutarhat, joihin Chris istutti ruusuja, liljoja ja kukkareunuksia, joiden kukat oli valittu hengitettäviksi yhtä lailla kuin ihailtaviksi. Ja Comojärvi, jonka rannalla nyt asumme ja jossa valo liikkuu veden yllä sinisadekehyksen alla eikä pyydä meiltä muuta kuin katsomista.
Nämä ovat paikat, joissa olen vaeltanut. Niitä on kuusi, koottuina elämän varrelta ja siitä asti lähellä pidettyinä, ja jokainen odottaa uutta kohtaamista.
